Blogi 9: Zentuvo Kick-off ja kaikki sen ympäriltä

Ois jotenkin hölmöä kirjoittaa nyt jostain muusta, kun tämä edeltävä viikonloppu meni Zentuvon koulutustilaisuudessa Helsingissä. Ajatus on, että näitä järjestetään kerran vuodessa ja saadaan sekä muistutuksia/koulutusta, opitaan tuntemaan toisiamme ja vietetään yhdessä aikaa.

Zentuvo Finland Oy on siis (niille jotka ei tiedä) asunto- ja kiinteistökuvauksia tekevä iso yritys, jonka toimintamalli on se, että heillä on freelancer-kuvaajia ympäri Suomen ja he hoitavat sitten kaiken muun, mm. sopimukset, markkinoinnin, asiakaskontaktit, lopullisen editoinnin ja tuotteistamisen. Käytännössä mun rooli on vain se, että menen paikalle kuvaamaan ja toimitan kuvat kuvauspäivän iltana, tosi yksinkertaista.

Tykkään Zentuvon mallista, koska se vapauttaa paljon stressiä juuri siitä kaikesta muusta, mitä valokuvaajien yleensä tarvitsee tehdä. Valokuvaustyö on ehkä 10 % kuvaamista ja 90 % juuri tuota muuta, joten se kuormittaa välillä, kun ei saa tehdä sitä mitä haluaisi. Tää malli on myös etu Zentuvolle, koska heidän ei tarvitse palkata meitä kuvaajia, vaan ollaan itse vastuussa omasta toimeentulosta. Silloin tilausten vähentyessä palkka- ja vakuutuskulut eivät rasita samalla tavalla budjettia. Sen takia Zentuvo oli niitä harvoja vastaavia yrityksiä, jotka eivät menneet nurin koronan aikana.

Joidenkin kuvaajien keskuudessa saattaa olla sellaista vähän yksioikoista asennetta, että meille Zentuvon kuvaajille jää tosi vähän käteen siitä, mitä voitaisiin saada. Itse koen, että saadaan hyvä korvaus per kuvaus, mutta sen lisäksi annan ihan mielelläni heille oman osuutensa, koska se säästää mut kaikelta siltä ylimääräiseltä työltä, jota joutuisin tekemään suoraan välittäjien kanssa. Totta kai mun työpanos ja asiakaspalvelu vaikuttavat siihen, pysyykö Lappeenrannassa nää meidän asiakkaat, mutta hyvänä tyyppinä pääsee jo pitkälle ja voin tehdä tätä kohtalaisen rennolla otteella.

Hypätään nyt tähän viikonloppuun. Menin vaimon sukulaisten luo Helsingin Vuosaareen jo perjantai-iltana, koska tilaisuus lauantaina alkoi jo klo 9 Hotelli Mestarissa Helsingin ydinkeskustassa. Tää kyseinen sukulainen on rakennusalan ammattilainen, joten hoidettiin samalla meidän taloon liittyviä asioita, ja otin matkaan myös meidän tän kesän kotiprojektin työkalut eli noin 60 litraa maalia. Tarkoitus olisi tän kesän aikana poistaa vanhat maalit, pohjustaa ja maalata uudestaan, koska edellisen asukkaan jäljiltä huoltomaalausta on laiminlyöty vähän turhan pitkään. Sitä tehdään sitten seinä kerrallaan, kunhan valokuvaukselta ehtii. Oli kiva myös päästä jutustelemaan muutenkin sukulaisten kanssa. Nukutun yön ja aamupalan jälkeen ajelin Hotelli Mestarin parkkihalliin ja päästiin aloittamaan.

Ensinnäkin tää oli jo senkin puolesta ihan luksusta, että pääsin niin sanotusti valmiiseen pöytään usean päivän ajaksi, mitä en kolmen lapsen isänä kovin usein pääse kokemaan. Meillä oli aamupalat, lounaat, iltapäiväkahvit ja vielä illallinen. Näiden välissä saatiin infot nykyisestä Zentuvon tilanteesta, tutustuttiin uusiin kuvaajiin, saatiin puhujaksi ihan huikea luontokuvaaja Konsta Punkka, kuultiin Sony Nordicin esittely sekä puhe Zentuvon rinnakkaiskonsernista Ruotsin puolelta, SE360-yrityksestä (käytännössä Ruotsin Zentuvo). Näiden jälkeen käytiin pakohuonepelissä ja ratkaistiin mysteeri 11 minuuttia ennen ajan päättymistä parilla lisävihjeellä. Toi oli mulle eka kokemus, ja täytyy kyllä sanoa, että se oli aivan huikean siisti ja hauska juttu.

Jos palaan vielä tohon Konstan Punkan esitykseen, jonka ehkä nostaisin henkilökohtaisena suosikkina, niin hän on kuitenkin yksi Suomen seuratuimmista ja menestyneimmistä luontokuvaajista. Oli tosi inspiroivaa nähdä, miten hänellä on edelleen intohimo (vähän jopa sairaalloinen hänen omien sanojensa mukaan) kaikkien näiden vuosien jälkeen, ja miten hän keksii jatkuvasti keinoja tehdä tuosta työstä mielekkäämpää. Kaikki hänen työnsä eivät edes olleet mielestäni niin kovin “hienoja”, mutta niiden kuvien sisältämä tarina teki niistä todella arvokkaita. Aloin itsekin ymmärtää paremmin sitä, miten tunnelma voidaan välittää kuvasta ja miten se tarina oikeasti rakennetaan ja kerrotaan. Ne tunnit, mitä tuo mies on viettänyt camo-puvun kanssa metsässä, antoivat itselle perspektiiviä siitä, mistä kuvaamisessa on oikeasti kyse, sekä intohimosta, mutta toisaalta myös huolellisesta suunnitelmallisuudesta ja tarinankerronnasta. Kuvia katsoessa sitä ei välttämättä osaa selittää sanoin, mutta ihminen tuntee sen sisällään, miksi joku kuva koskettaa. Tätä kannattaa tavoitella.

Oli tosi kiva tutustua taas samanhenkisiin ihmisiin, saada inspiraatiota ja uutta näkemystä omaan tekemiseen. Ehkä asuntokuvauksessa yritän hakea niiden laajojen kuvakulmien lisäksi enemmän sitä, mikä oikeasti myy asunnon, ei pelkästään tilan esittelyä. Kaikissa asunnoissa se ei tietenkään toimi, mutta jos kohde on uniikki ja usein myös arvokkaampi, täytyy tuo tunne pystyä välittämään asiakkaalle, koska koti on kuitenkin pitkäaikaissijoitus, joka sisältää paljon tunteita. Toki kuvamäärien puitteissa siihen ei aina pysty, mutta ainakin tätä voi yrittää, koska joskus jää tilaa ottaa myös näitä kuvia – kaikkia tiloja ei tarvitse välttämättä kuvata molempiin suuntiin (esim. käytäviä).

Mulla alkaa valitettavasti loppumaan aika kirjoittaa tätä blogia, koska joudun lähtemään fysioterapiaan selkää korjaamaan hetken kuluttua. Lyhyesti kerron vielä sen, että otettiin toisen Zentuvon kuvaajan, Sanni Saarelaisen kanssa uusia brändikuvia molemmille hänen studiossaan sunnuntaina Zentuvon aamupalan jälkeen. Kaipasin uutta, rennompaa ja iloisempaa, mutta myös ammattimaisempaa ilmettä mun kuviin. Mun ehdoton vahvuus valokuvaajana on kuitenkin sosiaaliset taidot ja yhteistyökyky, joten yritän painottaa brändissäni sitä osa-aluetta. Lähes jokainen pitkään tehnyt kuvaaja osaa kuvata ja editoida, joten muut taidot ovat mielestäni usein paljon arvokkaampia, kun etsitään sopivaa valokuvaajaa muiden joukosta. En halua olla uusien silmissä vakava ja mieleenpainumaton, vaan persoonallinen, helposti lähestyttävä ammattilainen, joka huokuu kaikesta tuottamastani sisällöstä, värimaailmasta lähtien. Tätä asian työstämistä jatkan varmasti myös tulevien yhteistyökumppaneiden myötä. Näistä lisää varmasti pian!

Jatketaan ensi viikolla taas uusien juttujen merkeissä. Tää tuleva viikko on ehkä kiireisin, mitä mulla on ikinä ollut (for real…), joten koitan selviytyä siitä hengissä. Pysykää kunnossa kaikki muut! Moikkulii!