Blogi 11: Tasapainoilua perheen, työn ja sesongin välillä

Huomenta maanantaihin! Taas on uusi viikko alkamassa, ja ihanat lämpimät päivät ovat viimein saapuneet (joskin katselin, että tälle viikolle on taas luvassa lähes 0 °C:n öitä...). Kävin tekemässä yhden kuvauskeikan lauantaina, mutta muuten pidettiin suhteellisen vapaata viikonloppua, itse asiassa extended versiona, koska maanantaillekaan ei sattunut (onneksi) yhtään keikkaa.

Mä olen yrittänyt saada asioita pois päiväjärjestyksestä ja tasapainottelen jatkuvasti sen kanssa, kuinka paljon voin ja pystyn edistämään omia tai yritykseni asioita ja kuinka paljon laitan aikaa perheprojekteille.

Meillä olisi tarkoitus maalata koko talo tänä vuonna, koska edellisestä maalauksesta on 18 vuotta ja pinta on myös sen näköinen (ostettiin tämä talo siis viime syksynä). Vaimoni eno (joka on ammattimaalari) suositteli meitä poistamaan vanhat maalit kokonaan, koska muuten maalauksesta saatava hyöty jäisi todella vähäiseksi. Se vaatii siis paljon aikaa ja vaivaa, eikä ainakaan ensimmäistä tunnu olevan liiaksi. Tämän lisäksi kaikenlaista pihaprojektia täytyy tehdä, jotta saadaan koti miellyttävään ja asuttavaan kuntoon, sellaiseksi että vaimon ja lasten on kiva olla siellä silloin, kun itse olen tienaamassa elantoa.

On tosi hankala tasapainotella työelämän ja perheen välillä, koska toiseen suuntaan kumartamalla pyllistät toisaalle, ja panostus toisessa päässä väistämättä johtaa toisen laiminlyöntiin. Vaikka mulla on hyvin keikkaa ja sain starttirahan, en voi kuitenkaan tässä kohtaa pysähtyä, vaan koitan etsiä uusia yhteistyökumppaneita ja vakauttaa tulovirtaa vuositasolla. Kesä on aikaa, jonka haluaisi luonnollisesti käyttää perheen kanssa, mutta toisaalta se on meille valokuvaajille kaikista parasta työaikaa, joten täytyy löytää tasapaino.

Pohdin sellaista vaihtoehtoa, että yrittäisin kesällä pitää sunnuntait ja maanantait vapaana, koska lauantait menevät aika järjestään jossain juhlissa kuvauksilla, mutta maanantait ovat muutenkin aina hiljaisempia. Sillä tavalla saisi järjestettyä itselleen riittävän palautumisen, mutta saisin kuitenkin hoidettua kaiken olennaisen. Eivät ne maanantait mitään varsinaista fyysistä lepäilyä olisikaan, vaan todennäköisesti kotiprojekteja, mutta ainakin saisi huoltotoimet suoritettua ennen seuraavia. Olen huomannut, että jotkut kahvilat ainakin toimivat vastaavalla syklillä, että maanantai on kiinni, joten siinä voisi olla ihan kokeilemisen arvoinen idea.

Nyt maanantaina meille on vuokrattu Puuilosta kärry, ja käydään viemässä yksi leikattu orapihlaja-aita pois. Tilalle tuodaan todennäköisesti kaksi uutta vaaleanpunaista kirsikkapuun taimea. Istutettiin syksyllä yksi aika keskelle pihaa, ja ajateltiin, että se tarvitsee seurakseen kavereita. 5–10 vuoden päästä ei tarvitse enää matkustaa kauas kuvailemaan kaunista kukintaa, vaan voidaan hoitaa kuvaussessiot omalta pihalta. Tätä voi luonnollisesti myös markkinoida sitten spesiaalina kuvaussettinä toukokuulle, esimerkiksi valmistujaisia ajatellen. Lappeenrantaan on tosin muutenkin istutettu kirsikkapuita jokunen vuosi takaperin, joten näitä mahdollisuuksia tulee jo muutaman vuoden päästä. Tänä vuonna käydään vielä ainakin Helsingin Roihuvuoressa kuvailemassa.

Yritykseen ja henkilökohtaisiin valokuvausprojekteihin liittyen tällä hetkellä asialistalla odottelee podcastin editointi, joka äänitettiin Nordlundin Saran kanssa (myös huikea valokuvaaja täältä Lappeenrannasta). Sellaista sneak peakiä voin antaa, että keskityttiin puhumaan aika paljon markkinoinnista, koska Sara on tämän alan asiantuntija ja jatkaa opiskelua edelleen. Sain itselleni paljon hyvää ideointia, ja uskon, että tuo sisältö auttaa myös monia muitakin tekemään itsensä näkyväksi, kun harjoitetaan yritystoimintaa. Katson, milloin pääsen sitä työstämään, kun kuvatilauksia tulee nyt ovista ja ikkunoista.

Mulle on myös tulossa Rajala Stockholmista 100–400 mm Sigman teleobjektiivi (kiitti vaan Konsta Punkka). Mulla on tällä hetkellä rajoittunut polttoväli 150 milliin asti, ja se on ottanut kaaliin, kun tykkäisin käydä myös kuvailemassa lähiluontoa, mutta lasit eivät oikein anna myöten. Nyt ajattelin, että kokeilen tätä halvempaa teleä, ja jos innostun siitä, saatan päivittää sen 150–600 mm versioon. Voi olla, ettei mulla ole sitä kuuluisaa aikaa tähän projektiin, mutta toisaalta olen sitä mieltä, että aikaa löytyy kyllä, se lähtee sitten aina vain niistä muista henkilökohtaisista projekteista. Katsotaan, mitä tuleman pitää. 200 metrin päässä meiltä asuu kaulushaikara, majava ja yksi hyvin syönyt kettu. Eiköhän joku näistä satu vielä linssin eteen.

Tää kerronta on nyt aika sekavaa tajunnanvirtaa, mutta pakko kertoa siitäkin, miten tajusin taas kerran liikunnan olevan minulle aivan elintärkeää. Syksystä alkukevääseen meillä on aina harrastelätkäpelit, ja nyt kuukauden paussin jälkeen alkoi jotenkin pääkopassa keittämään, varsinkin kun viimeiset kolme vuoroa jouduin skippaamaan selkäkivun vuoksi. Lauantaina kävin heittämässä hieman vajaa 40 km pyörälenkin, ja vaikka sen jälkeen oli aika poikki, mieleni oli kuin uudestisyntynyt. Käsittämätöntä, mitä liikunta tekee aineenvaihdunnalle ja välittäjäaineille, kun kärsivällisyys on kohdillaan ja pystyy toimimaan paljon selkeämmin ilman sellaista aivosumua. Parantava vaikutus on myös sillä, että ei ota tuolle lenkille kuulokkeita, vaan on ihan oikeasti yksin ajatustensa kanssa. Sain käydä sellaista sotatannerta pääni sisällä, että heikompaa hirvittää, mutta sen taistelun jälkeen tulin pois voittajana. Päätin, että vähintään kerran viikossa on PAKKO tehdä joku 1–2 tunnin raskaampi urheilusuoritus, muuten kärsii kaikki.

Kirjoitin tämän arkisemman blogin saunajäähdyttelyn välissä, joten se ehkä selittää, miksi aihe aina pomppaa seuraavaan. Yritän pitää blogin tavallaan luovuuden oksennuspaikkana, jonne laitan sen, mikä kulloinkin on päällimmäisenä mielessä. Olen tavallinen ihminen, ja haluan, että myös mahdollisilla asiakkailla voi olla rento olo kanssani, nämä blogit toimivat myös osaltaan luottamuksen kasvattajana.

Kiitos sinulle, kun jaksoit lukea. Toivotan oikein mukavaa oikean kevään alkua, nautitaanhan auringosta ja lämmöstä niin kauan kuin sitä riittää! Sesonkia kohti!